Perjantaina Pörrille löytyi uusi lempiherkku: kuivatut kuoreet. Niille,
jotka eivät moisista ole kuulleet, voin kertoa olevan kyse pienistä
kuivatuista kaloista. Kissojen mielestä tuntuu kalan herkullisuus
olevan suoraan verrannollinen sen hajun voimakkuuteen. Ja kuoreet ovat
todella herkullisia. Kuore-pussi oli jäänyt keittiön työtasolle, mistä
Pör oli oma-aloitteisesti käynyt sen nappaamassa. Oli todella hauskan
näköistä, kun Pörri juoksi iso kalapussi suussaan keskelle olohuoneen
mattoa ja alkoi repiä pussia auki. Me ihmiset siinä vain nautimme
näystä, vahtien samalla ettei Pör saa muovia suuhunsa. Kyllä Pör
tykkäsikin kovasti kuoreista. Miukukin taisi saada yhden syödyksi,
mutta se jotenkin hieman oudoksui kuivattuja kuoreita, vaikka ne
toisaalta olivatkin hyvin kiinnostavia.
Tänään kissat saivat matolääkkeet, ensimmäistä kertaa meillä ollessaan.
Sinänsä tuntuu turhalta lääkitä niitä, sillä on erittäin
epätodennäköistä että niillä olisi suolistoloisia. Ne eivät saa koskaan
raakaa järvikalaa eivätkä saalista ulkona. Muita kissojakaan ne eivät
ole tavanneet. Lisäksi näemme niiden jätökset joka kerta
hiekkalaatikkoa siivoillessamme, ja muutenkin voimme lähes kaiken aikaa
tarkkailla niiden käytöstä ja terveydentilaa täällä. Mutta kun
sisäkissoillekin suositellaan puolivuosittaista sisäloishäätöä niin
olkoon. Annoimme melko suppeakirjoista Mirrix-tahnaa, ja vaikka se
lopulta saatiinkin kahden ihmisen voimin kissoille menemään, tuli
mieleen josko sittenkin seuraavalla kerralla valitsisimme
tablettimuotoisen valmisteen. Seuraava madotus olisi sitten vapun
tienoilla.
Kissat ovat olleet superseurallisia koko viikonlopun ajan. Miu oli
käytännöllisesti katsoen koko eilispäivän joko sylissäni tai
vieressäni, eikä olisi päästänyt minua vessaankaan saati kävelylle.
Yölläkin piti tutua tyynyllä minun pääni vieressä, tai sitten mahan
päällä. Pör on tähän mennessä neljään otteeseen ryöminyt
suosikkivillapaitansa sisään, ja minä olen paidan sisällä kehräävää
kollia ahkerasti paijannut ja pitänyt koko pakettia sylissäni.
Uskomatonta, miten tyytyväiseksi se kissa-kulta tuleekin, kun saa vähän
aikaa olla paidan sisällä ahtaassa tilassa paijattavana.
sunnuntai, 30. lokakuu 2005
Kommentit