Tänään, Leon nimipäivänä, kävin Hämeenlinnan Kissakoti Kattilasta hakemassa kaksi komeaa kissaa ihan ikiomaan kotiin. Automatkan alun ajan Miu piti maumattelukonserttia, mutta hiljeni sitten, liekö nukahtanut. Pör oli ihan hiljaa, taisi parka olla peloissaan. Miu ja Pör saapuivat iltapäivällä meille, ja ensi töikseen tietysti tarkastivat kämpän jokaisen kissanmentävän sopen. Miu tuntui turvaavan meihin ihmisiin oudossa tilanteessa, ja halusikin paljon silityksiä sekä tuli omatoimisesti syliin. Pör tahtoi mielummin tutustua rauhassa paikkoihin, ja oli hiukan ujompi meitä kohtaan. Kyllä sekin sitten tuli varovasti meitä puskemaan, pitäähän sitä omat ihmiset merkitä naamaferomoneilla.

Olin käynyt pari viikkoa sitten Kattilassa, ihan vaan yleisesti kissoja moikkaamassa. Niinhän siinä kävi, että ihastuin ensinäkemältä molempiin. Kun tulin kissojen huoneeseen, Miu hyppäsi heti syliini siliteltäväksi, siristeli silmiään minulle ja kehräsi siinä pitkän tovin. Pör oli tosi komea ja antoi silittää itseään, laittoi rukin käyntiin sekin. Olimme etukäteen ajatelleet ottaa kyllä nuorempia kissoja, mutta kun siippakin ihastui ottamieni valokuvien esittämiin mirreihin, oli päätös selvä. Lisäksi ajattelimme tekevämme hyvän teon antamalla asuinsijan eläkepäiviksi vähän vanhemmille kissoille, joiden ehkä on muuten vaikeampi löytää kotia. Ja onhan näilläkin kissoilla toivon mukaan vielä monta hyvää elinvuotta jäljellä. Kissat ovat 10- ja 11-vuotiaat. Sisäkissojen keskimääräinen elinikä lienee siinä 15 vuotta, ja ei ole niinkään harvinaista, että kissa elää parikymppiseksi jos ei tule erityisiä sairauksia.

Kissoille kelpasi heti kotiuduttuaan ruoka ja juoma. Annoin niille näytepussillisen Acanan penturaksuja, jotka maistuivat hyvin molemmille. Molemmat latkivat päälle raikasta vettä, jota olin laittanut useisiin astioihin ympäri kämppää. Jostain syystä vain muoviset vesikipot kelpasivat näille kissoille. Siipan kissa, joka on jo paremmilla hiirestysmailla, suostui aikanaan juomaan vain ihmisten juomalasista. Muidenkin kissojen olin kuullut suosivan lasisia juoma-astioita.

Äskettäin iltapalaksi tarjoamani Sheba (ankkaa ja kanaa) ei kelvannut kummallekaan. Ehkä ovat jo täynnä raksuista, tai sitten vaan ei tuo ruoka miellytä. Raksuja kuitenkin on jäljellä vielä, joten syökööt sitten niitä jos nälkä tulee.

Olimme vähän huolissamme siitä, miten kissat uskaltautuvat käymään tarpeillaan hiekkalaatikolla. Kumpaakaan ei tuntunut kiinnostavan hiekka lainkaan, vaikka koitin näyttää malliksi miten sitä kaivellaan... kissat varmaan pitivät minua idioottina. Hiekka-astia on katollinen malli, mutta otimme siitä päälliskuvun toistaiseksi pois. Kattilassa kissoilla oli avohiekkis, ja sitä aikaisempaa historiaa en tunnekaan. Lisäksi meillä on mikrohiekkaa (BioKat's) ja Kattilassa niillä taisi olla normaalirakeista hiekkaa. Pörri kävi juuri äskettäin hiekkalaatikolla pissalla, viimeinkin, ja sai kehuja sekä silityksiä palkinnoksi suorituksesta. Toivottavasti Miukukin menee kohta.

Tässä vielä Kattilassa otetut kuvat kissoista. Tässä Miu minun sylissäni siristelee silmiään:
 

Ja tässä Pör makailee vuoteella, voi sentään mitkä ihanat silmät: