Viikonloppu on taas kulunut, ja tuskin maltan odottaa keskiviikkona
alkavaa viikon mittaista lomaani. Työ on jotenkin imenyt kaikki mehut
tästä naikkosesta, mutta työväsymykseen on parasta lääkettä
kissankehräys!
Lauantaina oli kaunis ilma, ja olimme valjasulkoilemassa molempien
kisujen kanssa. Pakkasimme kissat kuljetusbokseihinsa mennäksemme
koulun sisäpihalle. Siellä olikin mukavan rauhallista ja siistiä; ei
tarvinnut pelätä kissojen tassuttelevan lasinsiruihin. Pör oli taas
aika aralla päällä, kuljeskeli pusikonvierustoja ja oli aika matalana
koko ajan. Pari kertaa se spurttia ottaessaan pelästyi, kun
talutushihna yllättäen kiristyikin, ja otin sen syliin
rauhoitellakseni. Se ei vielä ole oikein sisäistänyt valjasulkoilun
ideaa, mutta tämähän olikin vasta sen toinen kerta, oikeastaan tosi
hyvin sujui siihen nähden.
Miukua ei tuntunut ulkonaolo pelottavan, se mennä viipotti häntä
pystyssä. Miu sujahti parilla ripeällä loikalla koristeomenapuuhun,
onneksi kuitenkaan ei niin korkealle, ettei sitä olisi ihmisten
toimesta saatu tulemaan alas. Lisäksi Miu nautiskellen teroitti
etutassujensa kynnet puun runkoon.
Molempia kisuja kiinnosti kovasti mennä seinän vieressä kasvavan
pusikon juurelle, ja ne olisivat kovasti halunneet mennä syvemmälle
pusikkoon, mutta me ilkeät ihmiset estimme sen, sillä pelkäsimme, että
hihnat olisivat pysyvästi sotkeentuneet ryteikköön. Kertaalleen jouduin
itsekin rämpimään pensaikossa ottaakseni Pörrin syliin, se kun ei
muuten suostunut tulemaan sieltä pois. Kissojen reaktioista arvailimme,
että pusikossa saattaa piileskellä jotain pieniä, kissan
saalistusvietin herättäviä, elukoita. Kissojen harmiksi saaliit jäivät
pusikkoon.
Olen aloittanut pienen nukkuma- ja piilottelumajan ompelemista
kissoille. Siitä tulee pohjapiirrokseltaan pyöreä mökki, jossa on
kartiomainen katto. Oviaukosta tulee joko pyöreä tai holvikaarimainen,
en ole vielä päättänyt. Sain sunnuntain kuluessa valmiiksi majan katon:
se on paanukattoa muistuttava, erilaisista punasävyisistä tilkuista
applikoitu. Muut majan osat tulevat valmistumaan nopeammin, sillä teen
ne yhtenäisistä kankaanpaloista. Seuraavan kerran ehtinen ommella
tiistai-iltana tai sitten lomalla.
Edellinen ompeluprojekti on ollut etenkin Pörrin käytössä viime päivinä. Sehän onkin Pörrin kerän
mukaan mitoitettu, eipä siis ihmekään että kelpaa. Uni maittoi
molemmille pojille lauantaisen ulkoilureissun jälkeen oikein makeasti.
Tässä näette pesäänsä keräytyneenä ruskeatiikerikissamme.
Ja tässä Miuku nukkuu asennossa, joka ei ainakaan minusta näytä kovin
mukavalta... kissan ilmeestä päätellen olen täysin väärässä, kuten
tavallista.
Pörri on viikonlopun aikana aivastellut aika paljon, mutta muuten se on
ihan normaalin ja terveen oloinen. Voikohan kissoilla olla
siitepölyallergiaa? Siippakin on saanut siitepölyistä oireita; nyt
kukkivat heinät ja pujo. Tai sitten Pör on vilustunut, tai sitten
aivasteluun on jokin muu selitys. Kuulemma suolistoloisetkin voivat
oireilla yskimisenä tai aivasteluna, mutta molemmat kissat on kuulemma
madotettu toukokuussa, joten vielä ei pitäisi olla tarvetta
matokuurille. Lattiat meillä ovat ihan yhtä pölyttömät tai pölyiset
kuin ennenkin, vaikka olenkin tehostanut tomumopilla siivoamista, ettei
huonepöly ainakaan aivastuttaisi Pör-parkaa enempää.
Terveeltä Pör vaikutti varsinkin tänään, kun se pisteli yhdeltä
istumalta n. 165 g raakaa naudan paahtopaistilihaa! Siitä olikin jo
aikaa, kun Pör viimeksi sai naudanlihaa, ja kaikesta päätellen kyseessä
oli kovasti kaivattu herkku. Miu ei välittänyt naudanlihasta, mutta on
raksutellut kovin mielellään Hill's
chicken senior -raksuja, joita saimme Mustista ja Mirristä ilmaisena
näytteenä. Vieläkin paremmin maistuivat saman valmistajan Nature's Best
-raksut, ja jopa Pör tykkäsi syödä niitä kumpiakin! Meille taidetaan
siis hankkia lisää Hill's-kuivamuonia.
sunnuntai, 7. elokuu 2005
Kommentit