No
nyt löytyi ruoka, joka maistuu vähäruokaiselle ja nirsolle Pörrillekin!
Naudan paisti. Miu söi pari pientä suikaletta hyvin hitaaseen tahtiin,
ja sillä aikaa Pör kerkesi kiskoa kitaansa ainakin kahdeksan
suikaletta. Ruoan hyvästä maistumisesta innostuneena koitin saada
Pörrin syömään Kitzyme-kuntotabletteja, ja jauhoin pari sellaista
hienoksi tomuksi huhmareessa. Tomussa kierittelin pari pientä
lihasuikaletta, ja sitten tarjoamaan kissoille. Pari nuuhkaisua, ja
sitten hyvin paheksuva katse minuun. Että kehtasinkin koittaa myrkyttää
viattomat kissat. Koitin pelastaa tilanteen sipaisemalla voita
Kitzyme-jauhotetuille lihanpaloille, mutta näemmä mikään ei korjaa enää
vitamiinitabletin saastuttamaa ruokaa, yök.
Myöskään
Vitapet-merkkinen kissan yleiskuntoöljy ei ole kelvannut kummallekaan
kissalle missään muodossa. Se on harmi. Tuntuisi, että etenkin Pör
kaipaisi turkin kuntoa parantavia ravintolisiä. Miulla on jo valmiiksi
melko kiiltävä turkki, mutta kyllähän yleisen terveydentilan
ylläpitämiseksi olisi hyvä saada riittävästi vitamiineja, hivenaineita
ja rasvoja. Vinkkejä pillerien ja öljyjen antamisesta otetaan vastaan!
Tätä kirjoittaessani Miu makaa sylissäni, reisien päällä, kehrää ja
"leipoo" etutassuillaan. Onneksi se ei puikkaa kynsiään yleensä kovin
syvälle ihooni, sen juuri ja juuri sietää ilman että pitää älähtää
kivusta. Kyllä on sitten viimeisen päälle sylikissa tämä meidän Mir.
Hei, nyt se nukahti ja alkoi kuorsata vienosti. Taitaa nähdä jotakin
untakin, kun tassut nytkivät välillä.
Mir on maumatellut
asunnon ulko-oven vierellä moneen kertaan, haluaisi kai ulos. Pör
puolestaan ei ole pyytänyt ulos ollenkaan. En tiedä tarkkaan, ovatko
nämä mirrit olleet aikaisemmin ulkona liikkuvia vai sisäkissoja, mutta
kyllä veikkaisin aikaisempaa. Tätä tukee sekin Kattilan väeltä saamani
tieto, että Pör-parkaa olisi joskus ammuttu! En tiedä, millaisesta
ammuksesta kissaraukka on saanut ja mihin kohtaan, mutta se on kuulemma
parantunut täysin. Emme ole huomanneet sen aristavan mitään paikkaa
silitettäessä. Sitten kun tulee asiaa eläinlääkärin luokse, niin
täytyypä muistaa jutella asiasta. Lieneekö asialla ollut joku
kusipäinen kissanvihaaja, vai onko kyseessä ollut vahinko?
Tässä joku päivä voisin koittaa Miulle valjaita. Jos se tottuisi
olemaan valjaat päällä, niin päästäisiin sen kanssa ulkoilemaan.
Arvelen, että Mir tykkäisi kyllä päästä ulos. Mutta meidän kissat eivät
koskaan tule ulkoilemaan vapaana, ei vaikka asuisimme maaseudulla.
Perusteluja voi lukea mm. Incatin kampanjasivuilta. Jos olisi oma piha, niin rakentaisin kissoille kivan ulkotarhan.
Jokohan jo huomenna uskaltaisi imuroida, ilman että kissat pelästyvät
meteliä henkihieveriin. Kissanhiekkaa ja muuta roskaa on varsinkin
eteisen lattialla, vaikka olenkin vanhalla kunnon
harja-rikkalapio-tempulla enimmät siivonnut. Karvoja ja pölyä olen
pyyhkinyt lattioilta Sinin tomumopilla hyvällä menestyksellä. Suosittelen kaikille, joilla on paljon paljasta lattiaa. Mattojen päältä sillä ei voi siivota.
torstai, 30. kesäkuu 2005
Kommentit