Mainitsin
aikaisemminkin Pörrin silmäongelmista, ja ne ovat jatkuneet. Toinen
silmä näyttää normaalilta, mutta toinen vuotaa kovasti. Vuotaminen on
pahentunut viimeisen viikon aikana, ja silmä on alkanut hieman rähmiä.
Lääkäriaika varattiin, kun silmää puhdistettaessa pumpuliin jäi
punaruskehtavaa rähmää. Tänään sitten olimme eläinlääkärin
vastaanotolla.
Pör houkuteltiin kuljetuskoppaan
kinkunpalasilla, mikä onnistui oikein hyvin. Lääkärisetä oli mukava, ja
Pör käyttäytyi tosi kiltisti tutkimuksen aikana. Pörrille tehtiin
silmätutkimuksen lisäksi yleistutkimus, jossa ei löytynyt muuta vikaa
kuin takahampaista hieman
hammaskiveä, jota ei kuitenkaan ole kiireelistä poistaa. Pörrin paino
on kuulemma oikein hyvä. Vasemman silmän alaluomen reuna on lääkärin
mukaan hivenen sisäänpäin rullaantunut, mikä voi vaikeuttaa
kyynelnesteen pääsyä nenään johtavaan tiehyeeseen, ja siten aiheuttaa
kyynelnesteen valumista silmästä. Kuulemma melko yleistä kissoilla.
Vasemmassa silmässä on lievä tulehdus, johon Pör saa kymmenen päivän
silmätippakuurin. Kolmasti päivässä pitäisi tippoja laittaa, saa nähdä
miten hankalaa se on... Lääkäri näytti mallisuorituksen, eikä Pör
pahasti vastaan laittanut, vaikka ei se silmätippojen laittaminen
varmaan kenenkään mielestä kivaa ole.
Viikonloppuna yritimme
kissojen kanssa valjasulkoilemaan, mutta ilma oli niin huono, ettemme
löytäneet sopivaa rakoa. Satoi kaatamalla, eikä sateen tauottuakaan
tehnyt mieli viedä kisuja liejuiselle nurmikolle. Toivottavasti
kollipojat pian jo pääsevät ulos. Toiset valjaat ja fleksitalutin
hommattiin, kun sisätiloissa suoritetut kokeilut osoittivat, että
molemmat sietävät valjaissa oloa, jos on tiedossa kivoja virikkeitä.
Mustista ja Mirristä tarttui toisten valjaiden lisäksi mukaan pari pikkuista, kissanminttua sisältävää leluhiirtä. Ne nimettiin peltohiiriksi.
Jostain syystä Mir ei välittänyt niistä ollenkaan, haisteli vain vähän
ennen kuin menetti kiinnostuksensa täysin. Sen sijaan Pör meni niistä
ihan sekaisin! Se leikki yhdellä peltohiirellä niin pitkään että
väsähti ja käpertyi kerälle märäksi nuollun hiirulaisen viereen.
Herättyään se taas alkoi tappaa hiirtä, uudestaan ja uudestaan. Yöksi
otimme hiiren nukkumaan laatikkoon, että kissapetommekin saisi lepoa.
Pörrin leikki peltohiirellä oli samanaikaisesti riemastuttavan ja
hellyttävän näköistä: se antoi tassulla kyytiä hiirelle, loikkasi
perään, otti hiiren hampaisiinsa ja heitti ilmaan, löi pesäpallolyönnin
tassulla, loikkasi perään... Videokuvaa on tulossa blogiin,
kunhan saan jollain ohjelmalla leikattua sitä lyhyemmäksi, vie muuten
liikaa tilaa.
Kissojen syömisistä pitää todeta sen verran,
että kun alussa Pör näytti olevan ronkeli, ja Miu kiskovan ruokaa
liiankin kanssa, niin nyt ovat osat tavallaan vaihtuneet. Miuku onkin
melko valikoiva ruokiensa suhteen, eikä toistaiseksi ole kelpuuttanut
muita kuivaraksuja syötäväkseen kuin Acanan. Hill's-raksuja se syö jos
ei muutakaan ole, mutta mitään muita se ei syö. Pörrille käy melkein
mitkä raksut tahansa, mutta se mielummin valitsee jonkin märkäruoan,
jos sellaista on tarjolla. Pör on märkäruokienkin suhteen huomattavasti
avarakatseisempi kuin Miu. Miten voikaan olla mahdollista, että Pör on
hoikka ja Miu vähän pullea. Ehkä Miu syö silloin isompia määriä, kun sattuu olemaan sille mieluista sapuskaa. Märkäruoista Latzin jotkut maut ovat olleet poikien suosiossa, ainakin kaikki maksaa sisältävät. Pitää
vain olla tarkkana, sillä useissa Latzin ruoissa on viljaa ja
sokereita, mitä kissat eivät suinkaan kaipaa. Osassa taas ei ole
mainittu muita valmistusaineita kuin vesi, liha, eläinperäiset tuotteet
ja kivennäiset, ja juuri näitä meille onkin hankittu.
En
ollut koskaan ennen leikannut miltään eläimeltä kynsiä, mutta nyt olen
taas kokemusta rikkaampi. Aloitin Pörristä, joka on maailman kiltein
kisu. Sainkin ihan yksin lyhennettyä sen kynnet, katkaisin todella
varovaisesti vain ihan sen terävimmän kärjen kynnestä, etten olisi
satuttanut. Sitten oli vuorossa Miuku, joka oli jo hankalampi tapaus.
Siihen tarvittiin lisäksi avomies pitämään kissaa sylissään ja tassua
paikallaan kun minä leikkasin kynsiä. Etutassut saatiin käsiteltyä, ja
toisesta takatassusta kaksi kynttä, kunnes Miun mitta tuli täyteen.
Saivat takatassut olla rauhassa sillä kertaa. Etukynnet olivatkin
tähdellisemmät lyhentää, etteivät kollit saa tehtyä toisiinsa mitään
pahoja vaurioita, jos sattuvat tappelemaan.
maanantai, 25. heinäkuu 2005
Kommentit