Tänä aamuna meillä oli hyvin
hellyydenkipeitä kissoja. Miuku tuli monta kertaa kainaloon kehräämään
jo ennen kuin kelloradio alkoi soida. Kelloradion soidessa se tuli
vähäksi aikaa rintani päälle tassuttelemaan, ja sen jälkeen taas
kainaloon, ja kuuluva kehräys koko ajan. Hiekkalaatikkoa siivotessani
se parkkeerasi jalkaterieni väliin, ja kahvia juodessani hyppäsi
syliin. Miun normaali-hellyydenkipeys oli tänä aamuna noin potenssiin
kaksi.
Pörrikin
loikkasi sänkyyn puskemaan, kun huomasi minun olevan heräämässä. Se
pörräsi jaloissa, kun laittelin kisuille ruokaa, ja olohuoneessa se
hyppäsi paraatipaikalle - pöydälle - silittelyjä saamaan. Kenenkään
ihmisen ei ole mahdollista ottaa naamalleen yhtä nautinnollista ilmettä
kuin on kissalla, jota rapsutetaan poskesta juuri oikealla tavalla.
Tavallista
voimakkaampi hellyydenkipeys saattaa ainakin Miukun osalta aiheutua
siitä, että sen maha on jälleen ollut hieman löysällä, mistä johtuen se
saattaa tuntea itsensä hieman kipeäksi. Mistäköhän se ripuli taas on
tullut? Viime perjantain ja lauantain jälkeen kissat olivat ihan
terveinä, kunnes taas viime yönä... Aiheuttaakohan jokin ruoka tuon?
Vaikea uskoa, sillä kissat ovat syöneet vain seitiä, Acana-raksuja ja
Latzin hyytelö-purkkiruokia, joita ne ovat aikaisemminkin saaneet.
Tuoreruoat eivät ole olleet pitkiä aikoja esillä, enkä usko että ne
olisivat ehtineet pilaantua. Kupit on tiskattu aina ennen uuden
ruokasatsin antamista. Pitänee varmaan kokeilla vaikka Latzien
poisjättämistä ruokavaliosta. Harmi, sillä se maittaa molemmille tosi
hyvin. Annoin varmuudeksi molemmille kissoille Attapektia ja vain
vähäisen määrän vatsaystävällistä ruokaa. Raikasta vettä niillä on aina
saatavilla, yhteensä neljästä lasiastiasta, jotka ovat ripoteltuna
olohuoneeseen ja keittiöön.
Pörri
on ihanan helppohoitoinen kissa. Huomasin, että se suostuu latkimaan
veteen tai kermaan sekoitettua Tehobakt-maitohappobakteerijauhetta ihan
sellaisenaan. Attapekt-tabletin sain syötettyä sille, kun jauhoin sen
huhmareessa tomuksi, ja kierittelin tomussa muutaman katkaravun.
Lähellä oli, ettei se syönyt minulta sormiakin samalla. Miulle ei ole
vielä löytynyt mitään parempaa konstia kuin antaa edellämainitut
lääkkeet veteen liuotettuna ruiskulla suoraan suuhun. Käyhän se
niinkin, vaikka kissa ei tosiaankaan pakkojuottamisesta tykkää.
Pitäisi
taas lyhentää Pörrin kynsiä. Sille sattui eilen parikin noloa
tilannetta, kun se leikkiessään jäi etutassun kynnestä mattoon kiinni,
ja minun piti mennä irrottamaan. Aika huvittavaa, kun kissa näyttää
ensin hieman pöllämystyneeltä, mutta alkaa heti näytellä "näinhän minä suunnittelinkin tämän homman tekeväni" -rooliaan. Sama tapahtui viime viikolla, kun Pör loikoili tuolilla ja kylkeä kääntäessään romahtikin lattialle. Teki siis kissat.
keskiviikko, 3. elokuu 2005
Kommentit